Marjamaa-suvun vaakuna
Suvun synty
Marjamaan suku on lähtöisin Ylivieskasta Juurikosken talosta. Suku polveutuu Helaalasta, Juurikoskesta ja Niemelästä. Ensimmäisessä sukupolvessa vaikuttivat Perttu Kontio, Vähäkankaan (Johan Antinpoika Kuula-Vähäkangas), Visurin (Antti Antinpoika Kuula-Soukka-Visuri) ja Löytynojan (Juho Juhonpoika Löytynoja) sukujen kantavanhemmat. Lisäksi mainittakoon kirkkomaalari Erik Johannis Westzynthius ja hänen poikansa Erik Erici Westzynthius - kirkkomaalari hänkin.
Sukunimeksi Marjamaa omaksuttiin 1775-luvulla. Vanhasta Marjamaan talosta on vielä jäljellä kivijalka. Talo on kivijalasta päätellen ollut 28 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä. Osa talon huoneista on aikoinaan purettu ja siirretty kotoa pois muuttaneiden poikien mukana uudelle asuinpaikalle. Yksi näistä siirretyistä huoneista on isoisoisäni Niku Marjamaan (etusivun kuvassa edessä oikealla) Varpula.
Kymmenen sukupolven Marjamaat löytyvät Marjamaa.net-sivustolta, joka on Soile Sainen käsialaa. Itse edustan kahdeksannen sukupolven Pekka Juhonpojan -> Jaakko Pekanpojan -> Jaakko Jaakonpojan -> Niku Jaakonpoika Marjamaa haaraa.
Juurikosken talo
Juurikosken talo on todennäköisesti vanhin talo Ylivieskassa. Talo on luultavasti perustettu 1400-luvulla. Kirjallisia todisteita tästä ei löydy ennen kuningas Kustaa Waasan aikaa vuodelta 1547. Tuolloin Juurikoski löytyy Ylivieskan taloluettelosta. Juurikosken maa-alueet käsittivät Kalajoen jokivarren rantaniittyjä yli 20 kilometriä jokea ylöspäin. Lähde: Helaalan suvun vaiheita.
Kansantarinaa: Ylivieskan ja Juurikosken synty
Kansantarina kertoo kahdesta meren äärellä asuneesta veljeksestä, jotka perheineen lähtivät etsimään uutta asuinpaikkaa. He matkasivat veneillä soutaen ja sauvoen joen yläjuoksulle päin. Matka oli raskas useiden matkantekoa hidastavien koskien takia. Lopulta toinen veli kyllästyi ja rantautui. Tätä paikkaa kutsutaan nykyään Alavieskaksi.
Toinen veli sauvoi eteenpäin ja rantautui kohisevan kosken rantaan. Hän rakensi tuvan, saalisti, kalasti ja kaskesi viljelysmaata. Näin sai asutus alkunsa Ylivieskassa.
Veljekset tapasivat, jolloin ylemmäksi jokivarta rakentanut veli sanoi:" ...rakensin tupani juuri kosken partaalle." Tuosta uskotaan Juurikosken saaneen nimensä.
Toinen selitys nimen juontumiselle on vuosisatojen aikana jokeen kaatuneiden puiden juurakoissa, jotka virran mukana ajautuivat alajuoksulle ja patoutuivat kosken kivikkoihin.
Lähde: Asutuksen alussa (Juurikosken partalla - Tarua ja totta Ylivieskasta. Kirjoittanut Matti Melantie.